Tänään tuli se päivä, kun meidän pienen perheen karvainen vauhtiformula Neda täytti 4 kuukautta, eli tämän koiranpennun kanssa on nyt yhteiseloa takana aikalailla 2 kuukautta. Joka päivä Nedan tulon jälkeen on tullut niitä kokemuksia, mistä muistaa minkä takia en voi enää elää ilman koiraa. Mun omilleen muuton jälkeen olin n. 5 kuukautta ilman koiraa, ja voin kertoo, että sitä koiran omistajan arkea tuli kyllä ikävä.
Neda 8 viikkoisena ja samana päivänä kun tuli meille
Neda on tällä hetkellä todella energinen (ja ajoittain villikin) tapaus. Välillä käytöstavat on tosi pahasti hukassa, mutta kyllä ne sieltä aina tarpeen vaatiessa löytyykin. Neda on myös tosi sosiaalinen; aina haluaisi olla kaikessa tekemisessä mukana ja muut koirat ja uudet ihmiset otetaan tosi hyvin vastaan. Kerrostalon naapureiden puolesta täytyy kiittää Nedaa, että haukkuu tosi harvoin sisällä ja yksin jäädessäänkin on hiljaa tai sitten hetken aikaa saattaa itkeä perään, mutta ei tee sitäkään mitenkään kovaäänisesti. Tästä oon tosi iloinen, koska pelkäsin mitä neiti tuumaisi kerrostalon äänistä ja ovikellosta sun muusta.
Neda 9 viikkoisena mukana Peurunkaralleissa, joissa käytiin muutama auto katsomassa
Tällä hetkellä ollaan jouduttu tän eloisan karvakaverin vauhtia rauhottelemaan, koska Neda liukastui ja kaatui tiistai-iltana, minkä seurauksena alkoi arkoa toista takajalkaansa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin jo paljon parempi ja meno alkaa olla suht' normaalia jalan kanssa. Mitään pitkiä lenkkejä ei kuitenkaan lähdetä vielä heittämään; ulkona käydään vain pihapiirissä rauhaksiin ja portaatkin neitiä kannetaan. Hyvä näin, koska kieltämättä olin tosi huolissani tiistaina ja yöunetkin meinas jäädä aika vähäisiksi. Onneksi keskiviikkona ei ollut koulua, niin sain viettää koko päivän vahtien, että Neda malttaa pysyä pakkolevossa.
Tässä Neda on äkkiseltään laskettuna 12 viikkoinen ja esittelemässä muutama päivä aikaisemmin opittua ylävitosta
Mitään tän ihmeellisempää meidän pentuarkeen ei kaiken muun tavallisen lisäksi kuulu. Neda kasvaa niin nopeasti, ettei oma silmä meinaa pysyä enää perässä ja hienosti tyttö opettelee jo sisäsiistiksikin. Kuten mun isäkin sanoi, kun näki Nedan ensimmäisen kerran, niin eiköhän siitä kiva kaveri tule. Ainakin mä oon joka päivä onnellinen tosta hännänheiluttajasta, joka on ovella vastassa kun tulee kotiin ♥
Neda tänään 4 kuukauden ikäisenä
Löytyykö täältä muita koiraihmisiä?
